Qiu Xiaolong: Kahden kaupungin tarina
Mutta kirjasta sitten. Kahden kaupungin tarina on herra Xiaolongin neljäs dekkari, jossa päähenkilönä esiintyy runoileva ylikomisario Chen Cao. Chen Cao tutkii murhaa, jonka taustat tuntuvat olevan syvällä korruptiossa. Oli mielenkiintoista lukea tästä kiinalaisille yhä melko arasta aiheesta. Toisaalta olisin toivonut raadollisempaakin kuvausta korruption vaikutuksista. Pintapuolisesti päästään kuitenkin kurkistamaan joihinkin mätäpaiseisiin. Chen Caon tie johtaa kirjassa aika aikaisessa vaiheessa Yhdysvaltoihin ja minusta se oli harmi. Olisi ollut kiinnostavampaa jos kirja olisi pysytellyt koko ajan Shanghaissa.
Teemoiltaan kirja on siis kiinnostava ja runsaat kuvaukset kiinalaisesta ruokakulttuurista saavat kiitosta. Nälkähän tätä kirjaa lukiessa melkein tuli! Mutta juoni on valitettavan tylsä eikä minkäänlaista käännettä tai yllätystä tapahdu missään vaiheessa. Lisäksi kirja on kirjoitettu naivin oloisesti, mikä meinaa laittaa joskus tahattomasti naurattamaan. Kirja on pullollaan kiinalaisia mietelauseita ja runoja, ja vaikka pidänkin molemmista, onnistuin saamaan yliannostuksen kirjaa lukiessa.
Vaikka tuomioni kirjasta onkin että se oli (minun mielestäni!) puuduttavan tylsä ja paikoin kidutusta, sai se minut kiinnostumaan sarjan aiemmista kirjoista. Aionkin kokeilla hänen ensimmäistä Chen Cao-romaaniaan Punaisen sankarittaren kuolema, joka voitti Anthony-palkinnon vuonna 2001. Toivottavasti se olisi tätä kirjaa kiehtovampi.
**
Olen lukenut kaikki Qiu Xiaolong suomennetut kirjat. Kirjoissa on oma maailmansa ja pidän erityisesti tarkoista ruokailu kohtauksista sekä runoudesta. Kirjat avaavat myös kiinalasta ajatusmaailmaa.
VastaaPoista-Wille-
Kiitos kommentistasi! Olen huomannut että moni on pitänyt tästä kirjasta hyvinkin paljon. Jos Wille ehdit vastaamaan, olisi mielenkiintoista kuulla, onko kaikki sarjan kirjat mielestäsi yhtä hyviä vai erottuuko joku sarjan kirjoista selvästi edukseen?
VastaaPoistaItseäni suorastaan ihmetyttää miksi en päässyt kirjaan sisään.. Sain kirjasta kungfutselaisuutta ihannoivan kuvan ja tietäen kungfutselaisuuden aiheuttamat ongelmat/rajoitukset naisten elämässä monessa Aasian maassa taisi se saada minut hieman takajaloilleni heti kirjan alkumetreillä. Sinänsä hienoa että kolmekymppisenäkin pihissä naisessa vielä herää tällaisia hieman mustavalkoisia tunteita! ;)